Jos olet huonovointinen, konsultoi aluspaitaasi
Kuinka tulevaisuuden sairaala toimii vuonna 2040? Lähde tutustumiskierrokselle tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmään.
Ihmiset ja tulevaisuuden sairaala
Kun Karla yhtäkkiä vajosi alas kesken lounaan, hänen kollegansa luonnollisesti säikähtivät. Mutta he eivät soittaneet ambulanssia. Sen sijaan he nostivat Karlan varovasti vain istumaan. Tämä johtuu siitä, että hänellä oli yllään ensihoitaja: hänen aluspaitansa. Älyvaatetus käyttää sisään ommeltuja antureita EKG-informaation, sykkeen sekä ihon sähkönjohtavuuden mittaamiseen ja yhdistää sen jälkeen softan avulla Karlan terveystiedot, kuten olemassa olevat sairaudet ja geneettiset ominaisuudet. Ohjelmisto havaitsee uhkaavan tilanteen - sydänkohtauksen - ja lähettää tämän arvion Karlan älykellolle, joka alkaa vilkkua punaisena kuin hätävalo. Ambulanssi on jo matkalla.
Vaihe 1: Diagnoosi
Karla on kuvitteellinen henkilö. Hän asuu vuonna 2040 Keski-Eurooppalaisessa kaupungissa ja on 45-vuotias. Hän ei tupakoi, harrastaa urheilua ja on fleksari - melko normaali ruokavalio kaupunkiympäristössä vuonna 2040. Kuitenkin tulevaisuudessa ihmiset kärsivät edelleen stressistä. Karlalla on myös geneettinen alttius, joka lisää sydän- ja verisuonitaudin riskiä. Ja nyt se on tapahtunut: Sydänkohtaus. Hätävalot. Sairaala. Mutta millaista se on sairaan ihmisen kohdalla vuonna 2040? Toimiiko terveydenhuoltojärjestelmä täsmälleen samoin kuin tänään?
Lähdemme kierrokselle tulevaisuuden sairaalaan Karlan kanssa. "Olen optimisti. Uskon, että terveydenhuoltojärjestelmän suurin ongelma on hävinnyt 10-20 vuoden kuluttua", sanoo Münchenin teknillisen yliopiston bioinformatiikan professori Burkhard Rost, joka on tutkijana laskennallisen biologian laitoksella. Tällä hetkellä tiukat tietosuojalainsäädännöt estävät edelleen kaikkien terveydenhuoltojärjestelmän toimijoiden keskinäisen verkottumisen. "Sairaalat, lääkärit ja jopa yksittäiset sairaalan osastot sairaalan sisällä voivat tuskin kommunikoida ja vaihtaa tietoja keskenään", Rost sanoo.
Mutta hän uskoo, että pian on mahdollista hyödyntää valtavaa tiedon määrää, joka on jo tällä hetkellä olemassa - verikokeiden tulokset, perinnölliset alttiudet, kokeiluista saadut tiedot, tutkimukset tai älypuhelinsovellukset. "Molekyylilääketieteen alalla tuotettiin enemmän tietoa vuonna 2015 kuin koko ajanjaksolla 1990-2005", Rost sanoo. Joka vuosi kaiken lääketieteellisten datan määrä kasvaa eksponentiaalisesti, jota tutkijat ja lääkärit voisivat hyödyntää ja mahdollisesti löytää yhteneväisyyksiä ja parannuskeinoja, jos he olisivat valtuutettuja käyttämään tietoja. Potilailta joudutaan tämän vuoksi ottamaan useita kokeita tällä hetkellä. "Tästä syystä menetämme arvokkaita resursseja ja aikaa, samalla kun potilas kärsii", Rost sanoo.
„Jos tietoja voidaan vuoteen 2040 mennessä jakaa asianmukaisin suojauksin väärinkäytösten varalta, ja ne ovat lääkärien ja hoitajien saatavilla milloin tahansa, tämä muuttaa lääketieteen alalla lähes kaiken.“
Karla on nyt saapunut sairaalaan. Kenenkään sairaalahenkilökunnasta ei tarvitse täyttää lomakkeita tai kirjata ylös potilastietoja. Lääkäreillä on jo Karlasta kaikki tärkeä tieto tablettitietokoneella tai älypuhelimella ennen kuin hän edes saapuu sairaalaan - käytettävissään heillä on myös kattava EKG-analyysi, jonka Karlan aluspaita on mitannut useiden kuukausien aikana. Vuonna 2040 mikään lääketieteellinen laitos ei enää tallenna tietoja yksittäisestä potilaasta. Digitaalinen potilastiedosto on lääkäreiden saatavana kaikkina aikoina ja missä tahansa. Lääkärit käyttävät myös erityisiä ohjelmistoja ja maailmanlaajuisia tietokantoja tietojen hankkimiseksi, kuten esimerkiksi syöpärekisteriä. Siellä he voivat verrata diagnoosiaan muihin tapauksiin maailmanlaajuisesti. Potilas voi myös hyötyä tästä: Aluspaita oli jo varoittanut Karlaa mahdollisesta sydänkohtauksesta kaksi päivää ennen, koska anturit rekisteröivät muutoksia EKG:ssä. Se, että hän ei mennyt lääkäriin johtui hänen omasta välinpitämättömyydestä.
Vaihe 2: Mukava tavata, Olen Tohtori Tekoäly
"Tällä hetkellä radiologeilta jää huomaamatta 11-14 prosenttia eturauhassyöpätapauksista ensimmäisessä radiologisessa tutkimuksessa", sanoo start-up yritys Fuse-AI:n perustaja Maximilian Waschka. "Ohjelmiston avulla, joka käyttää tekoälyä, virhemarginaali voidaan pienentää yhteen prosenttiin." 25-vuotias Waschka kehittää kollegoidensa kanssa ohjelmistoa, joka käy läpi eturauhassyöpätapausten MRT-kuvat ja merkitsee soluryppäät, jotka se luokittelee syöväksi. Ohjelmisto tulee markkinoille ensi vuonna - ja tekee diagnooseista luotettavampia. "Tällä hetkellä radiologin on käytävä läpi tuhansia yksittäisiä kuvia jokaisesta MRT-skannauksesta ennen diagnoosia. Tämä kestää noin 30 minuuttia."
Käyttämällä ohjelmistoa aikaa kuluisi vain 15 minuuttia. Karlan osalta tämä tarkoittaa ennen kaikkea sitä, että hänen diagnoosinsa on huomattavasti luotettavampi. Hän saa myös oikeanlaista hoitoa nopeammin, mikä vaikuttaa suuresti hänen toipumismahdollisuuksiinsa erityisesti syövän tai sydänkohtauksen kaltaisten sairauksien kohdalla. Koska Karla on päässyt sairaalaan erittäin lyhyen ajan sisällä hänen paranemisennuste on erittäin hyvä. Hänen sydänlihaksen kuolevan kudoksen osuus on todennäköisesti vähäinen eikä hän luultavasti myöskään tule myöhemmin kärsimään kroonisesta sydämen vajaatoiminnasta.
Vaihe 3: Lyhyet etäisyydet
Sairaalat ovat usein kuin suuria labyrintteja, joissa useimmat ihmiset tuntevat olevansa eksyksissä. Loputtomat käytävät, kylmät neonvalot, viisi erilaista hissiä - eikä kukaan tiedä, missä kirurgian poliklinikka on. Mutta myös sairaanhoitajille, lääkäreille ja suunnittelijoille on tärkeää, että ihmiset ja tavarat pääsevät pisteestä A pisteeseen B mahdollisimman nopeasti. Aika on erittäin tärkeä tekijä terveydenhuoltojärjestelmässä. "Nyt rakennamme sairaaloita siten, että ihmisten ja tavaroiden virta voi liikkua mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti", sanoo Carolina Lohfert Praetorius. Lohfert, joka on lääkäri ja sairaalasuunnittelija, on jo rakentanut sairaaloita Skandinaviassa, Saksassa, Itävallassa ja Sveitsissä yrityksensä Lohfert - Praetorius A/S:n kanssa ja tuntee sekä vanhat että uudet standardit
"Vanhoilla sairaaloilla on usein paviljongirakenne: Poliklinikat ovat hajallaan yksittäisissä pienissä rakennuksissa sairaala-alueella", sanoo Kööpenhaminalainen Lohfert. "Mutta tämä on tehotonta. Usein sinun täytyy mennä yhdeltä poliklinikalta toiselle autolla." Lisäksi usein monessa kohtaa ihmiset ja tavaravirrat keskittyvät, joka tuottaa ongelmia. "Roska-auto saattaa olla pysähtynyt aivan vierailijoiden ja akuuttipotilaiden sisäänkäynnin viereen." Jos asiat etenevät kuten hän kuvailee, tällaisia mahdollisia ongelmakohtia ja ajantuhlausta ei enää tulevaisuuden sairaalassa ole.
Muutaman minuutin kuluttua Karlan saapumisesta ensiapuun hän on jo matkalla leikkaussaliin eikä hänen tarvitse vaihtaa rakennuksia. "Osastot ja sairaalat suunnitellaan entistä tiiviimmin, niin että kaikki toiminnot, joiden tulisi olla yhteydessä toisiinsa, löytyvät yhdestä rakennuksesta", Lohfert Praetorius sanoo. "Kustannusten ja tehokkuuden vaatimusten vuoksi suuntaus on siirtynyt keskittämiseen." Vuonna 2040 sairaaloita on todennäköisesti vähemmän.
„Ihanteellinen tilanne on kuitenkin se, että nämä keskukset pystyvät toimimaan tehokkaammin ja keskittymään erikoisaloihin. Näin parannetaan hoidon laatua.“
Vaihe 4: Paljon tilaa leikkaussalissa
Karla on päässyt leikkaussaliin erityisen nopeasti. Tämän päivän tarkkailijalle huone näyttää hämmästyttävän tyhjältä. Tulevaisuuden leikkaussalissa on huomattavasti vähemmän laitteita. Esimerkiksi MRT-kuvia varten ei ole suuria näyttöjä. Kirurgi voisi käytännössä hyvinkin olla yksin salissa. Älykkäiden lasien avulla kirurgit voivat zoomata potilaan ja yksittäisten ruumiinosien päälle ja saada kaiken tärkeän tiedon silmiensä eteen yhdelle integroidulle näytölle.
Koska Karlan perimä oli tulkittu ohjelmiston toimesta jo monta vuotta sitten, lääkärit pystyivät valitsemaan leikkaustavan, joka oli selvästi hänen geneettisen perimän kannalta paras. Ennen toimenpiteen alkamista Karlan kirurgi tarkistaa kirurgisen leikkausrobotin ohjelmoinnin.
„Tulevaisuudessa lääkärit työskentelevät rutiininomaisesti täysin automaattisten kirurgisten leikkausrobottien kanssa monella eri kliinisellä erikoisalalla.“
"Näemme ihmisten ja koneiden välisen rutiininomaisen ryhmätyön tulevaisuudessa." Jo tällä hetkellä robottiohjattu leikkausjärjestelmä Da Vinci korvaa yhä enemmän perinteisiä kirurgisen prostatektomian toimenpiteitä. Ihmiset ohjaavat Da Vinciä joystickillä, joka kääntää ohjaustoiminnot erittäin herkiksi leikkausviilloiksi. Tavoitteena on, että potilaat kokevat harvemmin kipua ja inkontinenssia tällaisten toimenpiteiden jälkeen sekä menettävät vähemmän verta. Toimenpideaikojen tulisi myös lyhentyä merkittävästi tulevaisuudessa.
"Lisäksi vuonna 2030 implantit, kuten tekonivelet, yhdistetään antureihin, jotka esimerkiksi ilmoittavat potilaalle rasituspiikeistä eri urheiluaktiviteettien aikana tai tarvittaessa annostelevat automaattisesti lääkkeitä paikallisten tulehdusreaktioiden yhteydessä", kertoo Sternberg. "3D-tulostimet moduloivat täydellisesti sopivat implantit yksittäisille potilaille." Karlan osalta tämä tarkoittaa seuraavaa: Hänen stenttinsä, jonka käyttöjärjestelmä asettaa paikoilleen mahdollisimman tarkasti ja jonka ansiosta verenhukka jää erittäin vähäiseksi, levittää aktiivisia ja vaikuttavia aineita - sekä lähettää viestin lääkärin älypuhelimelle, jos komplikaatioita syntyy.
Karla ei ole tietoinen mistään ympärillä olevastaan. Hän on edelleen anestesian vaikutuksen alaisena. Muutoinkaan hän ei huomaisi valtavaa muutosta sairaalakäyntien välillä tänään ja vuonna 2040. "Potilaalle muutokset eivät tule olemaan kovinkaan näkyviä. Tätä voi verrata samalla tavalla lentomatkustajaan, joka ei ole tietoinen kaikista toiminnoista, jotka tapahtuvat Atlantin yli lennettäessä”, sanoo Essenin yliopistollisen sairaalan toimitusjohtaja ja lääketieteellinen johtaja Jochen Werner. Hän on kehittänyt sairaalallensa yleissuunnitelman ja työskentelee tällä hetkellä sairaalan muuttamiseksi älykkääksi sairaalaksi. "Korkeintaan potilas voi huomata, että häiriöt, odotusajat ja ongelmat vähenevät huomattavasti", Werner sanoo.
Vaihe 5: Toipuminen ja kuntoutus
Kun Karla herää sairaalassa, hän on yksin tilavassa huoneessa, jossa on suuri ikkuna etelään päin. Vuonna 2040 on paljon enemmän yhden hengen huoneita, jotka ovat viihtyisämpiä. "Kun ihmisillä on runsaasti valoa, heitä ei häiritä ja he nukkuvat hyvin, he myös toipuvat nopeammin", sanoo sairaalasuunnittelija Lohfert Praetorius. "Ja lyhyempi sairaalassaoloaika hyödyttää sekä potilasta - koska he voivat mennä kotiin aikaisemmin - että terveydenhuoltojärjestelmää."
Tulevaisuuden sairaalassa on täysin uusi käyttöjärjestelmä. Tämä johtuu siitä, että nykyaikaisilla hoitomenetelmillä, tilavammilla ja mukavammilla potilashuoneilla sekä nykyaikaisilla, yksilöllisillä geenilääkkeillä on luonnollisesti hintansa. "Mutta olen varma, että digitalisaation, sähköisen potilastietojärjestelmän käyttöönoton, lyhyempien toimenpide- ja sairaalassaoloaikojen sekä geneettisten analyysien johdosta harvemmin tapahtuvien virhediagnoosien ansiosta kustannussäästöt ovat riittäviä, mahdollistaen nämä parannukset", sanoo sairaalan johtaja Jochen Werner.
Tutkimukset osoittavat, että jo käytettävissä olevilla resursseilla voidaan säästää jopa 35 miljardia euroa - tämä tarkoittaa pelkästään jo olemassa olevien digitaalisten resurssien johdonmukaista käyttöä. Esimerkiksi Essenin yliopistollisessa sairaalassa monet projektit yhdistetään hyväksikäyttäen tekoälyä, joka perustuu moderneihin tietojärjestelmiin. Tuloksena on "Medical Cloud", älykkään sairaalan ydinelementti, joka pitää myös sisällään ensi- ja jälkihoidon osa-alueet.
„Olen vakuuttunut siitä, että digitalisaatio auttaa lääkäreitä toteuttamaan heidän ensisijaisen tehtävänsä, joka on ihmisten auttaminen ja parantaminen.“
Karlalla on kipuja ja hän tuntee itsensä ahdistuneeksi sekä huonovointiseksi. Hän ottaa yhteyttä sairaanhoitajaan. Hän ilmestyy heti - näytölle. Kamera kuvaa Karlaa ja sairaanhoitaja voi myös nähdä hänet. "Miten voin auttaa sinua?" sairaanhoitaja kysyy. "Minulla on kipuja. Missä olen?", kysyy Karla. Sairaanhoitaja saa Karlan rauhoittumaan. Hän tarkkailee Karlan kuntoa tablettitietokoneellaan ja valvoo lääkkeenantoa. Karla saa lisää kipulääkettä. "Tohtori Kluge tulee muutaman minuutin kuluttua katsomaan sinua", vakuuttaa sairaanhoitaja Karlalle.
„Tulevaisuudessa sovellusten ja telelääketieteen käyttö tulee olemaan täysin yleistä.“
Terveyspsykologian professori Dirk Lehr Leuphanan yliopistossa Lüneburgissa on asiantuntija sähköisen terveydenhuollon alalla ja kehittää sovelluksia ja online-ohjelmia psykologisia sairauksia sairastaville potilaille. Vuonna 2040 potilailla on paljon vähemmän ja lyhyempiä sairaalajaksoja kuin vuonna 2019. Lehrin mukaan online-ohjelmat, sovellukset ja älykellot auttavat heitä ehkäisemään sairauksia ja toipumaan niistä. Karlan tapauksessa tämä voisi tarkoittaa sitä, että hän oppii vähentämään stressiä. Virtuaalitodellisuudessa, joka rekonstruoi hänen työympäristönsä, Karla voi harjoitella tilanteita, joissa hän neuvottelee pomonsa kanssa itselleen enemmän vapaa-aikaa ja oppii asettamaan omat rajansa tehokkaammin.
On mahdollista, että tulevaisuuden potilaalla asiat ovat sairaalassa paremmin kuin tänään. Potilasta hoidetaan paremmin, paranemisennusteet ovat paremmat ja lääkärit sekä sairaanhoitajat ovat enemmän vastuussa potilaan henkilökohtaisista tarpeista. "Tämä näkyy myös yksityiskohdissa - kuten yksityisyydessä ja ruoassa", sanoo sairaalasuunnittelija Lohfert Praetorius.
Karlalla on nälkä. Hän kirjautuu tablettitietokoneellaan sairaalaverkkoon ja etsii eri kanakeittovaihtoehtoja. Jokainen, joka on koskaan syönyt sairaalassa tietää millainen edistysaskel se on.