Kliininen ravitsemus koronapotilailla

Tuotteen pikahaku

Valitse kategoria tai alakategoria

Kliininen ravitsemus ja COVID-19

Koronavirus SARS-CoV-2:n torjunta on tällä hetkellä keskeinen tehtävä terveydenhuollon ammattilaisille kaikkialla maailmassa. Kliinisellä ravitsemuksella on tärkeä rooli vakavasti sairaiden COVID-19-potilaiden hoidossa.

 
 
 
 
 
 

Ravitsemustilan vaikutus ikääntyneisiin ja kriittisesti sairaisiin potilaisiin

Iän, aliravitsemuksen ja korkean kuolleisuuden välillä on yhteys tehohoidossa. Ikääntyneillä ihmisillä, jotka ovat riskiryhmä COVID-19 taudin vakavalle tautimuodolle, on samanaikaisesti myös suurempi aliravitsemuksen riski. Tästä syystä kliininen ravitsemus on tärkeää tehohoidossa muiden hoitomuotojen lisäksi.

Aliravitsemus sairaalahoidossa.

Taustatietoa:

  • Aliravitsemuksen esiintyvyys sairaalahoidossa olevilla potilailla on yleensä korkea, etenkin vanhuksilla (katso kuva 1, vasen).
  • Yli 55 % sairaaloiden geriatrisista potilaista on aliravittuja.1
  • Tehohoitopotilaiden eloonjäämisen ja aliravitsemuksen välillä on yhteys.2
  • Kriittisesti sairailla potilailla aliravitsemukseen liittyy lisääntynyt kuolleisuuden riski 28 päivän seurannassa.3
 
 

Proteiinia oikeaan aikaan

Ravintosisältö määrättyjen kaloreiden osalta on tärkeää! Kriittisesti sairailla potilailla, jotka tarvitsevat pitkittynyttä ventilaatiota, on vahvistettu positiivinen yhteys ravitsemuksen ja tervehtymisen välillä. Potilailla, jotka saavat >80 % määrätystä tavoite-energiastaan, on merkitsevästi (sopeutuneiden muuttujien mukaan*) alhaisempi kuolleisuus kuuden kuukauden seurannassa, verrattuna potilaisiin, jotka saavat 50–80 % (oikaistu HR = 1,3 (0,7–2,3)**) tai verrattuna potilaisiin, jotka saavat vain 0-50 % (1,7 (1,1 - 2,6)) energiatavoitteestaan (kuva 2, katso alla).4

Proteiinitarpeen suhteen havaittiin aika-riippuvainen yhteys proteiinin saannin ja kuolleisuuden välillä. Hengityskonehoidossa olevien potilaiden kuolleisuus kuuden kuukauden seurannassa on alhaisin, kun proteiinin saanti lisääntyy vähitellen ensimmäisen 5 päivän aikana. Yleisesti korkeampi (> 0,8 g proteiinia / päivä) tai alhaisempi proteiinipitoisuus (<0,8 g proteiinia / päivä) johtaa alhaisempaan selviytymiseen.5

 
 
 
 

Kliinisen ravitsemuksen tärkeys koronapotilailla

Ihmishenkien pelastaminen on ensimmäinen tavoite.

Lyhyesti:

  • ASPEN ja ESPEN – call for action: älä unohda kliinistä ravitsemusta potilailla, joilla on COVID-19.
  • Jokaisen tartunnan saaneen potilaan ravitsemustila on arvioitava.8
  • Kaikki kriittisesti sairaiden potilaiden kliinistä ravitsemusta koskevat ohjeet ja suositukset koskevat myös vakavasti sairaita COVID-19-potilaita
  • Riittävä määrä kaloreita: enteraalinen ravitsemus:  27-30 kcal / kg / päivä; parenteraalinen ravitsemus (tehohoito): <70 % energiankulutuksesta varhaisessa vaiheessa, 80–100 % kolmannen päivän jälkeen.4,9
  • Riittävä määrä proteiineja / aminohappoja: enteraalinen ravitsemus: ≥ 1 g / kg / päivä; parenteraalinen ravitsemus (tehohoito): proteiineja 1,3 g / kg / päivä asteittain annettuna.5,9
 
 

Erityistä tietoa COVID-19:sta

SARS-CoV-2-keuhkokuumetta sairastavien kriittisesti sairaiden potilaiden kuolleisuus on merkittävä. Menehtyneiden elinaika on noin 1–2 viikkoa, teho-osastolle siirtämisen jälkeen. Vanhemmilla (>65-vuotiailla) potilailla, joilla on lisäsairauksia ja akuutti hengitysvaikeusoireyhtymä (ARDS), on lisääntynyt kuolleisuusriski.6

 
 
 
Nutritional adequacy in ventilated patients.
Ravitsemuksellisuus hengityskonehoidossa olevilla potilailla.

Aikuisten COVID-19-potilaiden sairauden etenemistä ja kuolleisuuden riskitekijöitä tutkittiin Wuhanissa, Kiinassa. Muiden tekijöiden ohella albumiinin plasmapitoisuus (g / l), proteiinisynteesin markkerina, on havaittu olevan erittäin alhainen*** (29,1 (26,5-31,3)****) menehtyneillä (n=54) verrattuna eloonjääneisiin (33,6 (30,6–36,4); n=137); p <0,0001.7

Kun COVID-19-virukseen ei ole selkeää hoitoa, on käytettävä yleistä ja koronavirusspesifistä hoitoa, sekä viruslääkkeitä. Ravitsemuksen tila tulisi arvioida ennen hoidon aloittamista.8

ASPEN (Amerikan parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen yhdistys) ja ESPEN (Euroopan parenteraalisen ja enteraalisen ravitsemuksen yhdistys) muistuttavat kaikkia terveydenhuollon ammattilaisia siitä, että ravitsemuksen tila ja kliininen ravitsemushoito ovat välttämättömiä lyhyen ja pitkän aikavälin tulosten määrittelyssä, etenkin infektiopotilailla (kuten COVID-19). Kasvavassa COVID-19-potilasväestössä ikääntyneet ja huonokuntoiset, sekä henkilöt, joilla on jokin perussairaus, ovat alttiimpia sairaudelle ja aliravitsemuksesta johtuville riskeille. Näiden potilaiden ravitsemuksellisessa hoidossa ESPEN viittaa vastaaviin ESPEN-ohjeisiin teho-osastolle, monisairaille, geriatrisille potilaille ja kotihoidolle.

 
 
 
 
 
 
 
Recommendations nutritional care in COVID-19 patients

Suositukset kliinisen ravitsemuksen hallinnalle COVID-19-potilailla9.

 

Lisäksi ESPEN julkaisi esihyväksytyn julkaisun ”ESPEN-asiantuntijalausunnot ja käytännön ohjeet SARS-CoV-2-tartunnan saaneiden henkilöiden ravitsemuksen hallitsemiseksi”9 Clinical Nutrition -julkaisussa. Tässä julkaisussa ESPEN tarjoaa yksityiskohtaisia ohjeita ravitsemukseen COVID-19-potilailla esittämällä 10 käytännön suositusta (katso kuva 3, vasen).

*Adjusted for age, APACHE II, Charlston Comorbidity Score, organ failure; **95 % Confidence interval; ***normal range 35–50 g/l; ****given as median (inter quartile range)

 
 
 

Lähteet:

1) Pirlich M, et al. The German hospital malnutrition study. Clin Nutr 2006; 25(4):563-72. 2) Mogensen KM, et al. Nutritional Status and Mortality in the Critically Ill. Crit Care Med 2015; 43(12):2605-15. 3) Lew, et al. Association between Malnutrition and 28-Day Mortality and Intensive Care Length-of-Stay in the Critically ill: A Prospective Cohort Study. Nutrients 2017; 10(1). 4) Wei, et al. Crit Care Med 2015; 43(8):1569-79. 5) Koekkoek, et al. Clin Nutr 2019; 38(2):883-90. 6) Xiaobo Y, et al. Clinical course and outcomes of critically ill patients with SARS-CoV-2 pneumonia in Wuhan, China: a single-centered, retrospective, observational study. Lancet Respir Med 2020; https://doi.org/10.1016/S2213-2600(20)30079-5. 7) Zhou F, et al. Clinical course and risk factors for mortality of adult inpatients with COVID-19 in Wuhan, China: a retrospective cohort study. The Lancet 2020; 395(10229):1054-62. 8) Zhang L, Liu Y. Potential interventions for novel coronavirus in China: A systematic review. J Med Virol 2020; 92(5):479-90., DOI 10.1002/jmv.25707. 9) Barazzoni R. et al. ESPEN expert statements and practical guidance for nutritional management of individuals with SARS-CoV-2 infection. Clin Nutr 2020 Pre-proof. https://doi.org/10.1016/j.clnu.2020.03.022.