HUSissa laskimoportit keskitettiin Peijakseen

Tuotteen pikahaku

Valitse kategoria tai alakategoria

HUSissa laskimoportit keskitettiin Peijakseen

Koronapotilaiden hoitojärjestelyt ovat aiheuttaneet muutoksia HUSin Kirurgisen sairaalan toimintaan. Siksi laskimoporttien asennukset keskitettiin elokuussa Peijakseen. Suomessa ihon alle asennettavia laskimoportteja käytetään pääasiassa syöpäpotilaiden hoidossa. Ne säästävät potilaan suonia rankoissa sytostaattihoidoissa. Samalla säästyy hoitohenkilökunnan aikaa, kun suonen etsimisestä aiheutuvat viivästykset jäävät pois.

Suomessa asennetaan vuosittain noin 1500–1600 laskimoporttia. HUSin osuus näistä on noin 250–300. Suomessa niitä käytetään pääosin sytostaattihoitoa saavien syöpäpotilaiden hoidossa. Ruotsissa käyttöindikaatioita on enemmän, minkä vuoksi määrät ovat moninkertaisia.

HUSin alueella laskimoporttien asennus keskitettiin elokuussa Peijaksen sairaalaan. Aiemmin asennukset tehtiin Kirurgisessa sairaalassa, mutta keväällä siellä hoidettiin pääasiassa koronaviruspotilaita. Nyt valmiutta koronahoitoon palaamiseen pidetään siellä koko ajan yllä, ja siksi muun muassa laskimoporttien laitto oli pakko siirtää.

HUS Peijaksen laskimoporttitiimiläisiä (vasemmalta oikealle): ylilääkäri Anne Vakkuri, anestesiahoitaja Oskar Nyholm, osastosihteeri Raija Hamu, anestesialääkärit Pekka Kairaluoma ja Anjelika Gabriel-Robez sekä apulaisosastonhoitaja Tove Tennilä.

Peijaksen tiimiin kuuluu tällä hetkellä kaksi anestesialääkäriä ja useita hoitajia. Lähitulevaisuudessa tiimiä on tarkoitus kasvattaa vielä kahdella lääkärillä. Näin kapasiteettia saadaan nostettua, ja kysyntään pystytään paremmin vastaamaan.

Laskimoportti säästää suonia

Peijaksessa laskimoportit asennetaan leikkaussalissa. Ylilääkäri Anne Vakkurin mukaan Suomessa sairaaloilla on käytössään erilaisia kevyempiä käytäntöjä. Esimerkiksi Tyksissä laskimoporttien asennuksia tehdään myös polikliinisesti. Koronavirustilanteen rauhoituttua tähän mahdollisuuteen tutustutaan Peijaksessakin tarkemmin. Tällä hetkellä toimenpiteet on keskitetty torstaipäiviin. Leikkaussalin vapautuessa ylimääräisiä asennuksia tehdään muinakin päivinä.

Anne Vakkuri toteaa, että ihannetapauksessa laskimoportti tulisi asentaa potilaalle ennen ensimmäistä sytostaattihoitoa. Tähän aikatauluun ei valitettavasti pystytä jonojen vuoksi, mutta siihen tulisi kuitenkin tulevaisuudessa pyrkiä. Laskimoporttia ei voida asentaa silloin, jos valkosolujen määrä on laskenut matalalle solusalpaajahoidossa. Kasvanut infektioriski estää tuolloin kaikkien vierasesineiden laiton.

– Laskimoportti säästää potilaan suonia. Sytostaatti on niin vahvaa, että yksikin hoitokerta voi rikkoa suonen, jos se annetaan perifeerisen laskimokanyylin kautta. Jos suonet ovat hauraita, niistä voi olla vaikea löytää pistoskohtaa. Tämä on potilaalle kivuliasta ja vie suotta hoitohenkilökunnan aikaa, Vakkuri mainitsee.

Celsite-laskimoportin titaanikammio ja asennussetin osat.

Helposti sujuva asennus

Suurin osa Suomessa asennettavista laskimoporteista on B. Braunin Celsite®-laskimoportteja. Siirron yhteydessä B. Braunin edustaja kävi antamassa tuotekoulutusta Peijaksen sairaalassa. Celsite-laskimoportti koostuu päällystetystä titaanikammiosta, johon kiinnitetään katetri. Liitos on varmistettu lukitsijalla. Kammio implantoidaan rintakehään ja katetri viedään kaulalaskimon kautta yläonttolaskimoon.

Nyt toimenpiteitä on tehty Peijaksessa elokuun puolivälistä lähtien, ja anestesialääkäri Anjelika Gabriel-Robez on ilahtunut Celsite-laskimoporttien sujuvasta asennuksesta. Hän kokee, että kammio ja katetri on nyt helppo yhdistää. Joissain aiemmissa malleissa tämä on ollut haastava vaihe.

Paikallispuudutuksessa tehtävä toimenpide kestää osaavalla tiimillä noin tunnin. Laskimoportti antaa suoran suoniyhteyden, joka on käytettävissä välittömästi. Tämä mahdollistaa lääkkeiden nopean antamisen. Pistäminen on helppoa ja potilaalle melko kivutonta. Pistämiseen käytetään erikoisvalmisteista porttineulaa, eli Huber-neulaa. Jos potilas tarvitsee iv-reittiä jatkuvasti, samaa neulaa voidaan pitää paikallaan viikon ajan.

Pekka, Anjelika ja Oskar.

Sytostaattien lisäksi laskimoportin kautta voi antaa lääkkeitä, verivalmisteita ja ravintoliuoksia. Ylipainefuusion kestävä Celsite-laskimoportti ei estä röntgen- tai magneettitutkimuksia, vaan sen kautta on helppo antaa tarvittavat varjoaineinjektiot. Myös verinäytteiden otto onnistuu laskimoportista.

Koulutuksesta varmuutta

Peijaksen anestesiahoitaja Oskar Nyholm kiertää Suomessa kouluttamassa hoitohenkilökuntaa ja potilaita laskimoportin käytöstä. Kysyntää löytyy, sillä sen käyttöä arkaillaan välillä. Anestesialääkäreitä on esimerkiksi pyydetty asentamaan perifeerinen kanyyli potilaalle, jolla on jo laskimoportti. Koulutuksesta haetaan lisävarmuutta pistämiseen ja huuhteluun.

Jotta laskimoportti tulisi tutummaksi myös perusterveydenhuollon puolella, sen käyttökoulutus olisi hyvä sisällyttää ensi- ja sairaanhoitajien koulutukseen. Hoitotauolla oleva syöpäpotilas saattaa hakea apua omasta terveyskeskuksestaan esimerkiksi laskimoportin huuhteluun. Jos laskimoporttia ei käytetä säännöllisesti, sen huuhtelua suositellaan polikliinisesti 4–6 viikon välein.

Asennettu laskimoportti röntgenkuvassa.

Koulutuksissa Nyholm opettaa oikeat pistoja huuhtelutekniikat sekä aseptiikkaan liittyvät asiat. Potilaat usein arkailevat ensin pistämistä, mutta varsinkin nuoremmat ovat motivoituneita oppimaan. Laskimoportin kautta hyväkuntoiset potilaat voivat itse pistää kipu- ja pahoinvointilääkettä kotonaan sekä antaa nesteytyshoitoa tarvittaessa. Tämä tuo kontrollin tuntua potilaalle ja säästää terveydenhuollon resursseja.

– Laskimoportti ei juuri rajoita potilaan elämää. Lähinnä punttisalilla pitää jättää penkkipunnerrukset väliin. Kammio-osa erottuu ihon alta kohoumana, mutta muuten se on ulospäin näkymätön. Esimerkiksi saunominen ja uiminen onnistuvat normaalisti, mikä on monelle helpottava tieto, Oskar Nyholm mainitsee.

Tyytyväistä palautetta potilailta

Useimmat potilaat suhtautuvat positiivisesti laskimoportin asennukseen, vaikka se ensin jännittäisi. Valveutuneimmat osaavat jopa pyytää sitä. He tietävät sen vähentävän sytostaattihoitojen aiheuttamia kipuja ja infektioriskiä. Laskimoportti voi olla käytössä useamman vuoden ajan. Sillä ei ole parasta ennen -päivää. Kun hoito on päättynyt ja laskimoporttia ei enää tarvita, se poistetaan.

Anjelika Gabriel-Robez on haastatellut potilaita laskimoportin poiston yhteydessä:

– Kaikki ovat olleet tyytyväisiä. He ovat kokeneet laskimoportin toimineen hyvin. Sen avulla vältetään hankaluudet suonien etsimisessä ja pistämisessä. Tämä helpottaa ja nopeuttaa hoitotilanteita.

Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä sähköpostilla
B. Braun Medical Oy
Karvaamokuja 2b
00380 Helsinki