Syke-sarjan potilastarinat ovat tosielämästä

Tuotteen pikahaku

Valitse kategoria tai alakategoria

Syke-sarjan potilastarinat ovat tosielämästä

Syke-sairaalasarjan tapahtumat sijoittuvat keskussairaalan traumaosastolle. Vaikka kyse on käsikirjoitetusta draamasta, potilastapaukset on kerätty tosielämästä lääkäri- ja sairaanhoitajakonsulttien avustuksella. Todellisia ovat myös sarjassa käytetyt B. Braunin laitteet.

Sairaanhoitaja, medic-konsultti Hanna Heikkilä ja medic-rekvisitööri Jesse Pirttimaa varmistavat, että maskeeraus ja hoitolaitteet ovat oikein ja aidonnäköiset.

Sairaanhoitaja Hanna Heikkilän työpäivä alkaa vauhdikkaasti. Hoitoon tuodaan pahat ruhjeet saanut nuorukainen ja leikkaussalia aletaan pikaisesti valmistella. Nyt ei kuitenkaan olla oikeassa sairaalassa vaan pohjoishelsinkiläisellä teollisuusalueella Syke-sairaalasarjan kuvauksissa. Ulkoapäin vaatimattoman hallin uumenista paljastuu kokonainen sairaalamaailma.

– Tämä on kokopäivätyö. Olen mukana käsikirjoitusvaiheesta kuvauksiin varmistamassa, että kaikki näyttää kuvitteellisessa sairaalamaailmassa niin todelliselta kuin vain on mahdollista, medic-konsulttina Syke-tuotannossa työskentelevä Heikkilä kertoo.

Syke on suosittu myös alan ammattilaisten keskuudessa ja palautetta tulee, jos näyttelijälääkärit pitävät instrumentteja väärin, jos tippapullosta ei tipu mitään tai jalkansa katkaissut roolihahmo ei muista aristaa kipukohtaa oikeaoppisesti.

– Vahdittavaa riittää. Näyttelijöistä ei tule näyttelemällä lääkäreitä, vaikka he nopeasti asiat omaksuvatkin. Myös käsikirjoituksessa saattaa alkuvaiheessa olla asioita, jotka eivät ole kuvauksissa toteutettavissa. Niitä sitten muokataan, Heikkilä sanoo.

Potilastarinat vaativat taustatyötä

Vuodesta 2014 esitetyn sarjan joka jaksossa on yleensä kaksi potilastarinaa. Käsikirjoittajat keräävät tarinoita lääkäri- ja hoitajakonsulteilta, netistä, lehdistä ja omista kokemuksista.

Nyt televisiossa pyörivät Syke-jaksot ovat 13. kauden jaksoja. Syke on tällä hetkellä Suomen ainoa sairaalasarja.

– Potilastarinoita varten tehdään taustatyötä, niitä ei keksitä omasta päästä. Toki tarinat kirjoitetaan draamalliseksi sarjaa varten, mutta uskottavuuden vuoksi potilastarinoissa on aina hyvä taustatutkimus alla, sarjan käsikirjoittajatiimissä viisi vuotta työskennellyt Anne Prokofjeff kertoo.

Tarinoita vaihdellaan mysteeritapauksista liikuttaviin ja hauskoista traagisiin. Suurimmat juonenkäänteet, jännitteet ja konfliktit juonitaan jo ideointivaiheessa.

– Tarinat pyritään kertomaan polilla, koska olemme sairaalasarja, mutta vaihtuviakin kuvauspaikkoja jonkin verran jaksoihin mahtuu. Etenkin ensihoidon tarinoissa niille onkin paljon käyttöä, Prokofjeff sanoo.

Käytössä 41 erilaista tekoverta

Sykettä kuvataan syksystä kevääseen lähes taukoamatta. Paikalla on päivän kuvausohjelmasta riippuen kymmeniä ihmisiä. Isossa roolissa ovat muiden muassa maskeeraajat, joiden käsissä jakson potilaat muuntuvat niin kolariuhreiksi kuin palovammapotilaiksikin.

Sykkeessä tarvittavat sisäelimet, ihot ja irtoraajat valmistetaan silikonista. Silikonia kuluu kuukaudessa reilut kolme kiloa. Tekoveriä maskitiimillä on 41 erilaista, jokaiselle on oma käyttötarkoituksensa. Viimeisimpänä uutuutena tehostemaskeeraaja Julius Sepponen on rakentanut elektronisen veripumpun, joka soveltuu erityisen hyvin sellaisiin Sykkeen leikkaussalikohtauksiin, jossa halutaan ylläpitää runsasta verenvuotoa kuvauksissa pidemmän aikaa.

– Tavoite on aina, että katsoja voi keskittyä juonenkäänteisiin ja antaa tarinan viedä. Ei siihen, että asiat näyttävät epäaidoilta. Omat aitoushaasteensa toki aiheuttaa se, että leikkaussalitorsolla ei ole verenkiertoa. Mutta ei sekään katsojalle näy, Heikkilä sanoo.

Myös suurin osa leikkaussalissa käytetyistä laitteista on täysin toimivia ja oikeita. B. Braunin laitteita sarjassa on useita.

– Lääkäri konsultoi, mitä laitteita operaatio tai hoito vaatii, ja ne kirjoitetaan sen mukaan kohtauksiin. Joskus erikoislaitteita ei ole mahdollista saada, jolloin siinä tapauksessa tarina kerrotaan niin, ettei laitteita tarvitse näyttää, Prokofjeff sanoo.

B. Braunin infuusioautomaatit ja ruiskupumput esillä Syke-sairaalassa

Syke-tuotannolla on kuvauksia varten seitsemän B. Braunin infuusioautomaattia ja neljä ruiskupumppua. Lisäksi laitteisiin kuuluvia ruiskuja, letkuja ja natriumkloridipulloja on käytössä useita.

 

Sykkeen tuotannon medic-rekvisitööri Jesse Pirttimaa vastaa siitä, että kuvauksissa on kaikki se tarvikkeisto, mitä kulloinkin vaaditaan. Sarjassa näkyviä laitteita saadaan lahjoituksina, lainataan ja joskus ostetaankin.

 

– Röntgenkuvat, videot, sairaalalaitteet, haavalaput, instrumentit, Pirttimaa luettelee ja jatkaa: 

 

– Jos joku tuotantoryhmästä joutuu leikkaukseen, ensin aina kysytään, saadaanko röntgenkuvat käyttöön. Sitten vasta tiedustellaan vointia, Pirttimaa nauraa.

 

B. Braunin infuusioautomaatteja Syke-tuotannossa on seitsemän. Ne ovat täysin toimivia, ja kuvauksissa pumpuissa kulkee neste, tosin vain kraanavesi. Ruiskupumppuja on neljä. Lisäksi Syke-sairaalan monet letkut, ruiskut ja pullot ovat B. Braunin tuotteita.

Jos haluat lisätietoja, ota yhteyttä sähköpostilla
B. Braun Medical Oy
Karvaamokuja 2b
00380 Helsinki