”Kestävä kehitys ei ole vain ympäristöasia”
Kestävän kehityksen neljästä osa-alueesta eniten huomiota kiinnitetään ympäristövaikutuksiin. Vähemmälle huomiolle jää usein esimerkiksi taloudellinen kestävyys vaikkapa laitehankinnoissa.
Kun kirurgi kokee tarvitsevansa potilaan leikkausta varten uuden laitteen, se todennäköisesti hankitaan tietämättä, kuinka moni potilas laitteesta tulee myöhemmin hyötymään. Tai kun kertakäyttöinstrumentteja varataan leikkaukseen, ei aina ole varmuutta niiden todellisesta tarpeesta.
– Pahimmillaan jopa satojen tuhansien eurojen arvoinen laite jää vähälle käytölle ja leikkauksia varten pöydälle turhaan varatut instrumentit jäävät kokonaan käyttämättä, sanoo sairaanhoitaja Taava Leppänen. Leppänen tekee väitöskirjaa kestävän kehityksen toteutumisesta erikoissairaanhoidossa. Hän työskentelee ylihoitajana leikkausosastoilla Tornisairaalassa, Puistosairaalassa ja Porvoossa.
Myös hoitomenetelmien, vaikkapa lihavuusleikkauksissa, valinnassa tulisi pohtia, onko juuri tämä menetelmä taloudellisesti järkevin tai mitä anestesialääkkeitä on järkevintä käyttää.
Taloudellinen kestävyys on yksi kestävän kehityksen neljästä osa-alueesta. Muut osa-alueet ovat ekologisuus, sosiaalinen kestävyys ja kulttuurinen kestävyys.
Tietoa on, mutta toiminta vielä vähäistä
Leppäsen osatutkimuksen tulokset osoittavat, että ymmärrys ja kestävän kehityksen mukainen toiminta on vaihtelevaa. Tietoisuus lisääntyy koko ajan, mutta sen saaminen ruohonjuuritason toimintaan asti on hidasta.
– Esteenä on esimerkiksi leikkaushoitotyön lähijohtajien rajalliset taloudelliset tiedot päätöksenteon tukena. Ja vaikka hoitaja olisi kotona ahkera kierrättäjä, sama toiminta ei siirry työpaikalle.
Kestävän kehityksen osa-alueista huonoiten tunnetaan kulttuurinen kestävyys, joka tarkoittaa esimerkiksi muualta tulleiden työntekijöiden integroitumista työpaikan kulttuuriin ja toimintatapoihin.
Sosiaalinen kestävyys pitää sisällään ikäjohtamista ja työskentelyn vähemmistönä, kuten miehenä naisvaltaisella alalla.
Huoltosopimukset ovat tärkeitä
Leikkaussaleissa syntyy paljon jätettä. Eniten huomiota saavat muovi ja metalli. Ei ole kauan siitä, kun lääkeruiskut tyhjennettiin lavuaariin. Ongelmajätettä, kudosnesteitä ja verta sisältävää jätettä syntyy myös paljon, ja näiden jätteiden käsittely on kallista.
Leikkaussalilaitteissa kestävän kehityksen näkökulmasta tärkeää on laiteosien ja laitteiden puhdistus, kierrätettävyys, huoltosopimukset ja se, voiko osia vaihtaa.
– Enenevä siirtyminen kertakäyttöisiin lisäosiin on harmillista. Ympäristön kannalta on kestämätöntä, jos sekajätteeseen päätyy kertakäyttöisiä sähköosia tai jos osat eivät ole steriloitavissa.
Hyväksi havaittuja ja monikäyttöisiä laitteita käytetään pitkään. Sellaisia ovat muun muassa B. Braunin tipanlaskijat ja instrumenttikontit.
– Toivoisinkin, että laitevalmistajat ottaisivat yhä enemmän huomioon laitteen koko elinkaaren. Vaikka hankinnoissa yhtenä valintakriteerinä onkin ekologisuus, se ei aina auta, jos valittavana on vain yksi vaihtoehto, Leppänen sanoo ja jatkaa:
– Julkinen terveydenhuoltojärjestelmä on osa toimivaa yhteiskuntaa. Yhteiskunnallista keskustelua kestävästä kehityksestä terveydenhuollossa käydään, mutta se on vielä alkutekijöissään.