No content results match your keyword.
Sisällöt
Uloskirjautumisesi onnistui.
10.7.2025
Ensihoitaja Elias Schulman Länsi-Uudenmaan pelastuslaitokselta kohtaa potilaat todennäköisesti heidän elämänsä huonoimpana päivänä. Silloin tärkeintä on hyvä kommunikaatio. Se parantaa myös työturvallisuutta.
Länsi-Uudellamaalla on 12 vakinaista paloasemaa, jossa onnettomuuksista ja tulipaloista huolehtii jatkuvassa valmiudessa yli 90 henkilöä. Ensihoitaja Elias Schulman työskentelee Matinkylän paloasemalla. Työvuoro kestää 24 tuntia ja vuorot toistuvat neljän päivän välein.
– Tämä sopii minulle. Kun tehdään töitä, tehdään niitä kunnolla. Pitkät työrupeamat lähentävät kollegoiden kanssa. Tiimi onkin suuri voimavara ja hyvin toimivana lisää myös työturvallisuutta, Schulman sanoo.
Kun hälytys hätäkeskuksesta tulee, liikkeelle lähtee ambulanssissa kaksi ensihoitajaa tai ensihoitaja ja palomies. Olosuhteet kohteissa vaihtelevat ja ambulanssista löytyy myös luotisuojaliivit, kypärät, huomioliivit ja turvakengät lääkinnällisten laitteiden lisäksi.
– Vaikka kaikki tehtävät ovat kiireellisiä, on onni, että 95 prosenttia ei kuulu korkeimpaan, elvytystä vaativaan, prioriteettiluokkaan. Paikalle ei silloin tarvita monta yksikköä ja iso osa keikoista päättyy paikan päälle ilman kuljetusta sairaalaan.
Yhteen työvuoroon mahtuu keskimäärin kymmenen tehtävää. Tehtäviin kuuluu esimerkiksi rintakipuja, murtumia tai aivoverenkiertohäiriöitä. Kyse voi olla tulipalosta, liikenneonnettomuudesta, poliisitehtävästä tai äkillisestä sairauskohtauksesta kotona. Paikalla tehdään hoidontarpeen arviointi muun muassa mittaamalla verenpaine ja syke, ottamalla sydänfilmi ja happisaturaatio. Tarvittaessa konsultoidaan lääkäriä.
Ensihoidon työpaikka on liikkuva ja selässä kohteeseen kulkee hoitoreppu. Lääkinnällisistä laitteista mukana ovat ruiskupumput, monitoridefibrillaattorit, imulaitteet ja hyvä arsenaali lääkkeitä. Toimenpiteet ovat samanlaisia kuin osastolla, mutta työtilasta ei osastonkaltaista saa.
– Laittamamme kanyylit täytyy osastolla vaihtaa vuorokauden sisällä, sillä työympäristömme ei ole steriili.
Välineitäkin tärkeämpää on kyky kommunikoida. Tilanne on otettava haltuun ja selvitettävä, millaista apua voidaan antaa. Jos kommunikaatio lähtee potilaan tai omaisten kanssa väärille raiteille, koko hoitotilanne voi vaarantua.
– Hälytystilanne voi olla ihmiselle hänen elämänsä huonoin päivä. Meidän on osattava suhtautua siihen empaattisesti. Itseäni raskaiden tilanteiden käsittelyssä auttaa se, että osaan erottaa sen, ettei itselläni ole hätää, mutta minä voin auttaa.