Hakusanaasi vastaavia tuloksia ei löytynyt.
Sisällöt
Uloskirjautumisesi onnistui.
Etkö ole vielä rekisteröitynyt?
Silent ICU
Liialliset tai väärät hälytykset voivat johtaa henkilöstön hälytysturtumukseen. Tämä lisää riskiä, ettei kriittisiin hälytyksiin reagoida asianmukaisesti. Älykäs ja turvallinen hälytysten välitys
ja priorisointi voi luoda hiljaisemman ja terveemmän
tehohoitoympäristön ja vähentää hälytysturtumusta.
Enemmän aikaa potilastyöhön.
jopa
0
kliinistä hälytystä laskettiin keskimäärin tuntia ja potilasta kohden.1
jopa
0 %
hälytyksistä ei vaadi kliinisiä toimenpiteitä. 2-6
0 dB(A)
on teho-osaston melutaso, huipputasojen noustessa jopa 70-85 dB(A). 7,8
Silent ICU -konsepti merkitsee uutta ajattelutapaa lääketieteellisessä teknologiassa. Liitettävyys ja digitalisaatio vaativat yrityksiltä avointa, arvopohjaista ja vastuullista yhteistyötä. Anna Maria Braun kertoo, miksi B. Braun on sitoutunut edistämään tätä ajatusmallin muutosta kohti yritysten välistä verkostoitumista.
Miten lääkinnällisten laitteiden yhteentoimivuus teho-osaston ekosysteemissä
tukee tehokkuutta ja keskittymistä.
Lääkinnällisten laitteiden yhteentoimivuus on yksi tärkeimmistä teknologiatrendeistä lääkinnällisten laitteiden kehityksessä. Yhdessä muiden toimittajien kanssa siirrämme hälytykset vuodepaikkojen monitoreista, hengityslaitteista ja infuusiopumpuista ja välitämme ne suoraan henkilökunnalle.
Vuodepaikoilla syntyvien hälytysten vähentämiseksi hälytykset siirretään ulkoisiin hälytysjärjestelmiin, joiden koontinäyttö voidaan sijoittaa joko hoitajan työasemalle tai mobiililaitteille. Äänetön tila aktivoidaan lähdelaitteissa teho-osaston rauhallisuuden lisäämiseksi. Järjestelmä perustuu valmistajasta riippumattomaan lääkinnällisten laitteiden verkottumista koskevaan avoimeen ISO/IEEE 11073 SDC -standardiin.
“IEEE 11073 SDC -yhteentoimivuusstandardi mahdollistaa kattavat hälytykset ja ilmoitukset, jotka voidaan integroida, priorisoida ja optimoida. Tämä parantaa hälytysten laatua, virtaviivaistaa työnkulkua ja vähentää tarpeettomien hälytysten määrää, mikä tukee tehokkaasti terveydenhuollon tarjoajan työprosessia.”
Tiedustelusi välitetään asiasta vastaavalle yhteyshenkilölle, joka ottaa sinuun yhteyttä mahdollisimman pian.
1. Cho OM, Kim H, Lee YW, Cho I. Clinical Alarms in Intensive Care Units: Perceived Obstacles of Alarm Management and Alarm Fatigue in Nurses. Healthc Inform Res. 2016;22(1):46–53
2. Lewandowska K, Weisbrot M, Cieloszyk A, Mędrzycka-Dąbrowska W, Krupa S, Ozga D. Impact of Alarm Fatigue on the Work of Nurses in an Intensive Care Environment-A Systematic Review. International Journal of Environmental Research and Public Health. 2020;17(22):8409.
3. Schmid F, Goepfert MS, Reuter DA. Patient monitoring alarms in the ICU and in the operating room. Crit Care. 2013;17(2):216.
4. Cvach M. Monitor alarm fatigue: an integrative review. Biomed Instrum Technol. 2012;46(4):268–77.
5. Borowski M, Görges M, Fried R, Such O, Wrede C, Imhoff M. Medical device alarms. Biomed Tech (Berl). 2011;56(2):73–83.
6. Purbaugh T. Alarm fatigue: a roadmap for mitigating the cacophony of beeps. Dimens Crit Care Nurs. 2014;33(1):4–7.
7. Jonescu EE, Farrel B, Ramanayaka CE, White C, Costanzo G, Delaney L et al. Mitigating Intensive Care Unit Noise: Design-Led Modeling Solutions, Calculated Acoustic Outcomes, and Cost Implications. HERD. 2024:19375867241237501.
8. White BL, Zomorodi M. Perceived and actual noise levels in critical care units. Intensive Crit Care Nurs. 2017;38:18–23.
